Ehdokkaani

Tuli kuitenkin mieleeni yksi sellainen aihealue, jonka suhteen ihan mieluusti suoritan roolini muiden valmiiksi asettamista vaihtoehdoista valitsevana subjektina - ja vieläpä teen valitsevasta itsestäni numeron pohtimalla isoon ääneen perusteluja eri vaihtoehdoille. Kyseinen aihealue on äänestäminen. Kiinnostavaa kyllä juuri äänestäminen on se valinta, jonka julkisesta vatvomisesta moni muutoin omia arjen valintojaan auliisti esittelevä ihminen kieltäytyy. Ilmeisesti moni muukin kuin minä kokee siis ehdokkaan valinnan eri asiaksi kuin normaalit kulutusvalinnat - riippumatta siitä kummantyyppiset valinnat kukakin tahtoo suorittaa mahdollisimmat matalalla profiililla.

Koska äänestäminen alkaa olla ajankohtaista, tahtoisinkin tässä saman tien julkistaa ehdokkaani, mutta ikävä kyllä horjun vielä jonkinasteisessa epävarmuuden tilassa. Olen pitkään pitänyt jotenkin ilmeisenä, että äänestän varmaankin Dan Koivulaaksoa. Tokikin tämä on aiemmat äänestystottumukseni huomioon ottaen hieman outo valinta (olen esimerkiksi yleensä pyrkinyt äänestämään naista, ja olen edelleen sitä mieltä, että senkaltaisen periaatteen soveltaminen olisi sinällään ihan perusteltua) - mutta olen vähitellen jotenkin vain vakuuttunut siitä, että ko. ehdokkaalla olisi politiikassa toimimisen kannalta juuri sopivassa suhteessa strategista arvostelukykyä ja tervettä vastahanka-asennetta. Sitten kuitenkin viikonloppuna selasin myös muiden ehdokkaiden sivustoja ja huomasin että Silvia Modigin vaaliteesit eivät ole yhtään hassummat nekään. Tyypin itsensä pitäisi kai olla teeveestä tai radiosta tuttu, mutta suoraan sanoen minulle ei nimi tai naama assosioidu yhtään mihinkään (paitsi joskus-jossain-olen-ehkä- tuonkin-nähnyt -tunteeseen). Tämä voi kyllä olla paras mahdollinen lähtökohta äänestämiselle, sillä sen perusteella mitä äsken googlettelin Modig on tuskin on työroolissaan sanonut mitään poliittisesti relevanttia. (Ja toisaalta olisi kai väärin leimata ketään sen perusteella, että hän typerän palkkatyönsä puolesta joutuu esiintymään julkisesti asiayhteyksissä, joissa epä-älyllistä otetta oletettavasti edellytetään.)

Toistaiseksi asiapohjaiset Modig-tietoni eivät oikein riitä äänestyspäätöksen pohjaksi, joten jos nyt heti pitäisi äänestää, se olisi kai se Koivulaakso. Mutta jos joku tänne eksyvä Modigin kannattaja tietää, mitä hän on valtuustossa puuhannut, kuulisin mielelläni. Joka tapauksessa kannustan lämpimästi kaikkia äänestämään niin Koivulaaksoa kuin Modigiakin. (Tiedän, ettei teitä ehkä hetkauta ketä suosittelen, mutta kannattaisi hetkahtaa, sillä juuri näissä asioissa minulla on erittäin hyvä maku.)

Aivan erityisen lämpimästi suosittelen heitä kahdessa tapauksessa.

TAPAUS 1: Jos aiot äänestää Paavo Arhinmäkeä. Arhinmäki menee läpi joka tapauksessa, ja kun tässä nyt on tämä suuri sukupolvisota käynnissä, niin strategisesti järkevää on jakaa vasemmiston ääniä useammalle täysjärkiselle ehdokkaalle ja täten varmistaa, ettei Arhinmäen ylijäämä-äänillä mene eduskuntaan joku niistä SENSUROIN TÄSTÄ NYT KUITENKIN NÄMÄ LUONNEHDINNAT. Vaan että menee juurikin Dan Koivulaakso tai Silvia Modig.

TAPAUS 2: Jos aiot äänestää vihreitä, mutta itsetutkiskelun myötä huomaat heti, ettei tämä aikomus perustu vihreiden talous- ja ympäristöpoliittisten kantojen huolelliseen punnitsemiseen vaan pikemminkin esteettis-identifikatorisiin seikkoihin. Toisin sanoen siihen, että ainoastaan vihreissä ollaan normaalilla tavalla arvoliberaaleja tavalla, joka vetoaa normaaliin arvoliberaaliin ihmiseen tämän varsinaisista poliittisista näkemyksistä riippumatta. Tähän kuitenkin huomauttaisin, että 1.) Politiikassa on kuitenkin kyse politiikasta ja 2.) Vaikka et jostain syystä haluaisikaan äänestyskäyttäytymiselläsi mitään muuta kuin ärsyttäää perussuomalaisia mahdollisimman tehokkaasti, ei vihreiden äänestäminen ehkä ole välttämätöntä siinäkään tapauksessa. Dan Koivulaaksollakin esimerkiksi on taustaa Vapaassa liikkuvuudessa; vaikea kuvitella mikä voisi olla persusilmin suurempi synti.

Ylläolevat ohjeeni tietenkin pätevät vain siinä tilastollisesti epätodennäköisessä tapauksessa, että äänestät Helsingin vaalipiirissä. (Jos taas sijaitset esim. Pirkanmaalla, suosittelen Anna Kontulaa.)

Tuolla vasemmiston vaalisivuilla vaellellessa tuntuu kyllä kuin jotain deitti- tai työpaikkailmoituksia selaisi: on luonteenpiirreluettelot ja kaikki! Heikki Patomäelle täydet pisteet siitä, että hän oli vaalipiirinsä ainoana suoraselkäisesti kieltäytynyt "luettele kolme ominaisuuttasi" -kysymyksestä ja korvannut ominaisuudet toteamuksella “paras argumentti voittakoon”. (Jos minä äänestäisin puhtaasti esteettis-identifikatorisin perustein, äänestäisin kyllä varmaan muutenkin Heikki Patomäkeä. Mutta enpä äänestä.)