keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Mutkat suoriksi

Vähän turhaa on valitella psykoanalyyttisen teorian misogyynisestä sukupuoliessentialismista, etenkin mitä tulee käytännön terapiatyöhön. Koko ongelmahan ratkeaisi näppärästi yhdellä pikku siirrolla: itse teoria pysyisi täysin ennallaan, mutta terapeutti tulkitsisi jokaisen asiakkaansa puhetta johdonmukaisesti miehen puheena. Terapeutti kohtelisi siis jokaista asiakastaan ikään kuin tämä olisi mies ja ikään kuin kaikki kaikki tämän seksuaaliset objektit olisivat naisia (olivatpa tosiasiallisesti tai eivät). Kertomuksissa esiintyvien äitien ja isien sukupuolet säilyisivät kuitenkin alkuperäisessä muodossaan myös terapeutin mielikuvissa.

Olen jotakuinkin varma, että tämä jokaisen ihmisen sisäisesti&pohjimmiltaan heteromieheksi olettava metodi tuottaisi pääsääntöisesti relevantimpia tulkintoja myös naisten kokemuksista kuin mitkään varta vasten naisille räätälöidyt mallit. Kaikkihan me tietysti projisoimme Naiseen yhtä sun toista, mutta tuskin monien naistenkaan ongelmat sentään siitä johtuvat, että he muka olisivat erehtyneet vakavissaan itse samastumaan tähän Naiseen.

Huomaan olevani lähtökohtaisesti melko psykoanalyysimyönteinen ihminen. En tosin oleta, että psykoanalyysi terapiamuotona voisi ”parantaa” ketään: olisi tietysti kahjoa kuvitella, että itsetuntemuksen paraneminen voisi mitenkään lisätä mielenterveyttä, jos ja kun mielenterveys määritellään työkykyisyydeksi ja yhteiskunnalliseksi tuottavuudeksi. Enkä tiedä, onko erilaisten kulttuurituotteiden psykoanalysointikaan aina niin kauhean hedelmällistä. Siitä kuitenkin olen vankasti vakuuttunut, että kunnon psykoanalyysi olisi erinomaista älyllistä viihdettä kaikille psyykkisesti terveille. Ostaisin minäkin analyysin, jos olisin vähänkin rikkaampi.

Rikastumista odotellessa täytynee tyytyä itseanalyyseihin ja lukemaan muiden analyyseistä. Mutta miksi ihmeessä psykoanalyysin olemusta konkreettisten esimerkkien kautta avaavia tapauskertomuksia ei juurikaan julkaista? Vai julkaistaanko niitä jossain, mutta jotenkin niin matalalla profiililla, etteivät kustantajien mainokset ole kaltaistani maallikkoa tavoittaneet?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti